Venäjän siviiliprosessikoodissa34 artiklassa säädetään sellaisesta asiasta kuin ratkaisusta. Tämän tarkoituksena on päästä tiukasti määriteltyyn sopimukseen konfliktin osapuolten (kantajan ja vastaajan) välillä.
Sovintoratkaisut siviilioikeudenkäynneissä voivatvoidaan saattaa päätökseen missä tahansa oikeudenkäynnin vaiheessa, mutta vain siihen asti, kunnes tuomioistuimen päätös on annettu tiedoksi. Lisäksi kantajan kieltäytyminen vaatimuksesta ja myöhempi sopimuksen allekirjoittaminen molempien osapuolten välillä on mahdollista sekä valituskomissiossa että täytäntöönpanomenettelyssä.
Tärkeintä on, että konflikti ratkaistaan jamolemmat osapuolet olivat valmiita neuvotteluihin yhteisen päätöksen tekemiseksi, joka sopisi kaikille. Jos tuomioistuin on ilmoittanut päätöksestään, sovintoa ei oteta huomioon.
Käytännössä ratkaisu siviiliyhteistyössäprosessi voidaan toimittaa tuomioistuimelle yhtenä asiakirjana, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat, ja kantajan ja vastaajan erillisillä lausunnoilla. Nämä lausunnot merkitään tuomioistuinrekisteriin ja arkistoidaan asiaan. Ennen tämän sopimuksen hyväksymistä pidettävän oikeusistunnon puheenjohtajan on ilmoitettava osapuolille sopimuksen allekirjoittamisen seurauksista. Lisäksi siviiliprosessissa tehty ratkaisu, jonka näyte sisältää vakiintuneet tiedot, esitetään tuomioistuimen käsiteltäväksi. Mitä tässä asiakirjassa ilmoitetaan?
Näytesopimus siviilioikeudellisessa muodossaprosessi sisältää väistämättä tietoja sellaisen vapaaehtoisesta allekirjoittamisesta, konfliktin ytimestä, syystä sota-osapuolet ovat valmiita tekemään molemminpuolisesti hyödyllisen sopimuksen, mukaan lukien kaikenlaiset myönnytykset, jotka kumpikin osapuoli on valmis tekemään toistensa suhteen, jakaen samalla kaikki kustannukset tasaisesti tai suhteellisesti.
On erittäin tärkeää, että ratkaisu on vaintuomioistuimen hyväksymä edellyttäen, että molemmat osapuolet noudattavat sitä tarkasti. Jos sitä rikotaan, siinä määrätyt ehdot pannaan täytäntöön. Sovittelu siviiliprosessissa voidaan hyväksyä tuomioistuimessa ja tehdä vainkonfliktin osapuolten välillä, jos se ei ole ristiriidassa lain kanssa eikä loukkaa muiden (kolmansien) henkilöiden oikeuksia, jotka ilmoittavat erillisistä itsenäisistä vaatimuksista kiistanalaisessa asiassa. Jos kieltäytyy hyväksyessään tätä sopimusta, tuomioistuin tekee päätöksensä kieltäytymisestä ilmoittaen perusteet päätökselle ja harkitsee sitten asiaa pääpiirteittäin.
Mikäli tämä sopimus hyväksytään, ei oleToistuva muutoksenhaku tuomioistuimeen samojen osapuolten välillä ja samoilla perusteilla on sallittu. Huolimatta osapuolten keskinäisen sopimuksen tekemisen oikeudellisesta merkityksestä ja sen mahdollisuuksista se ei kuitenkaan aina johda oikeudenkäynnin päättymistä.
On myös huomattava, että sovintoratkaisuriidan osapuolet voivat tehdä päätöksen tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanon aikana, kun kantajalla on jo käsissään oikeudellinen toimi, jonka perusteella annetaan täytäntöönpanomääräys. Sovinnon ydin tässä vaiheessa on tuomioistuimen päätöksen vapaaehtoinen täytäntöönpano ilman valtion pakottamista.
Työkaluna kaikkien konfliktien ratkaisemiseenSovintoratkaisu palvelee ja auttaa kehittämään edelleen osapuolten välisiä suhteita. Ja mikä tärkeintä, tämä sopimus on osapuolten tahdon ja kahdenvälisen aloitteen ilmaus. Tässä tapauksessa osapuolet itse määrittelevät edellytykset tämän konfliktin ratkaisemiseksi ja mahdollisen myönnytyksen suuruuden esitetyille vaatimuksille.
Osapuolet itse määrittelevät luvan myöntämisedellytyksettämä ristiriita ja mahdollisen myönnytyksen laajuus esitettyihin vaatimuksiin. Siksi oikeudenkäyntikulut, kuten muutkin kulut, maksetaan sopimuksessa määrätyissä määrissä. Jos tästä ei määrätä sopimuksessa, nämä kustannukset jaetaan siviilioikeudenkäynnin yleisesti hyväksyttyjen sääntöjen mukaisesti.
