Yrittäjyyden oikeudellinen sääntelytoiminta on kytketty toisiinsa oikeudellisten ja muiden kuin juridisten välineiden järjestelmä, jonka avulla kansalaiset ja oikeushenkilöt voivat omalla vastuullaan harjoittaa toimintaa, jonka päätarkoitus on tuottaa voittoa ja jonka pääsisältö on perusresurssien tuottaminen, vaihto tai uudelleenjako.
Правовое регулирование предпринимательской toiminnalla on omat erityispiirteensä, joista tärkein on, että sekä yksityiset että julkisen valtion edut ja keinot ovat risteyksessä. Lisäksi on syytä korostaa, että suhteessa yksityisiin etuihin sopimusta käytetään useimmiten pääasiallisena sääntelyvälineenä ja julkisoikeudellisia keinoja käytetään suhteessa julkisen valtion etuihin.
Стоит отметить, что правовое регулирование yrittäjyys ja työsopimukset liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Yksityisoikeuden kannalta sopimus on tärkein henkilöiden välisen vuorovaikutuksen väline. Samanaikaisesti sopimus on kuitenkin tärkein instituutio, jonka avulla valtion elimet toteuttavat yrittäjyyden oikeudellista sääntelyä. Loppujen lopuksi melkein kaikki sopimukset, sekä yksilöiden että organisaatioiden välillä, rakennetaan yhden tai toisen liittovaltion, alue- tai paikallishallinnon hyväksymän ”mallisopimuksen” mukaisesti. Valtio tässä tapauksessa pakottaa tietyt yrittäjäsuhteet.
Lisäksi sopimuksia, joita on vielä enemmänTutkinnot liittyvät yksityisoikeuden harjoittamiseen, liikesuhteet monilla aloilla edellyttävät ns. julkisoikeuteen liittyvää soveltamista ja keinoja. Esimerkki tästä on se, että osakeyhtiö voi tehdä minkä tahansa merkittävän liiketoimen vain, jos saadaan yhtiön jäsenten yhtiökokouksen suostumus. Tässä tapauksessa valtio ei ota vastuuta vain mallisopimusten luomisesta, vaan myös valvontatehtävistä tietyn menettelyn oikeellisuuden valvomiseksi.
Siksi oikeudellinen sääntelyyrittäjyys edellyttää tiivistä vuorovaikutusta yksityisen ja julkisen alueen välillä. Toisaalta se on ensinnäkin perusta kansalaisten, samoin kuin kansalaisten sekä organisaatioiden ja instituutioiden väliselle vuorovaikutukselle aineellisten hyödykkeiden tuotannossa ja vaihdossa, ja toisaalta tämän alueen tärkein sääntelijä on valtion luomat tai seuraamukset aiheuttamat lain normit.
Yrittäjyyden oikeudellisen sääntelyn sisällöstä ja rakenteesta on syytä tuoda esiin kolme pääkomponenttia.
Ensinnäkin, tämä asetus koskee suhteita,liittyvät suoraan yrittäjyyden lailliseen rekisteröintiin. Nämä suhteet perustuvat täysin kansalaisten perustuslailliseen oikeuteen harjoittaa yrittäjyyttä omilla vaaroillaan ja riskeillä ottaen kaikki riskit ja vastuut sen oikeasta käytöstä ja rekisteröinnistä.
Toiseksi oikeudellinen sääntelyyrittäjyys kattaa suhteet, jotka liittyvät suoraan yrittäjyyteen. Kuten edellä mainittiin, tässä on synteesi yksityisen ja julkisen valtion sääntelystä. Samaan aikaan valtio ei ainoastaan valvo tiettyjen liiketoimien toteuttamisen oikeellisuutta ja laillisuutta, vaan myös verojen, korkojen ja muiden välineiden avulla, sillä itsellään on suora vaikutus maan liiketoiminnan kehitykseen.
Kolmanneksi tärkeä osa kaikkiayrittäjyys on kuluttaja, joten oikeudellisen sääntelyn on välttämättä katettava tämä aihe. Tässä voidaan myös tuoda esiin sekä suora vuorovaikutus yrittäjän ja kuluttajan välillä että valtion väliintulo tärkeimpänä valvovana elimenä oikeudellisten riitojen yhteydessä.
