Rikoslain 129 §: ssä säädetään vastuustaväärän tiedon levittäminen, joka vääristää toisen yksikön arvoa ja kunniaa tai heikentää hänen mainetta. Normi sisältää yleiset ja pätevät sävellykset. Tarkastellaan niitä yksityiskohtaisemmin.
Väärän tiedon levittämiseksi, joka loukkaa henkilön kunniaa ja ihmisarvoa ja vahingoittaa myös hänen mainetta, tekijä kohtaa:
Kahden viimeisen virkkeen kesto voi olla enintään yksi vuosi.
Tunnissa2 Venäjän federaation rikoslain 129 §: ssä säädetään rangaistuksesta väärien tietojen levittämisestä, maineen vahingoittamisesta, ihmisarvon ja kunnian loukkaamisesta julkisessa puheessa tai teoksen esittelyssä sekä tiedotusvälineissä. Näiden toimien osalta:
Kahden viimeisen rangaistuksen kesto voi ollasaavuttaa 2 vuotta. Levittäessään epätarkkoja tietoja yhdistettynä vakavan / erityisen vakavan rikoksen aiheen syytökseen syyllisellä on edessään:
Kunnia ja ihmisarvoa vastaan tehtyjen hyökkäysten luokassasamoin kuin henkilön maine sisälsi perinteisesti kaksi näyttelijää. Ensimmäisessä loukkaaminen on laitonta toimintaa, toisessa herjausta. Jälkimmäisen määritelmä säännöstön nykyisessä versiossa on tarkempi kuin edellisessä. RSFSR: n lainsäädännössä määrättiin rangaistus toisen henkilön häpäisemiseksi tarkoitetusti virheellisten valheiden levittämisestä. 129 artiklassa selvennetään tietojen luonnetta, mutta se ei muuta nykyisiä ajatuksia tekomenetelmästä.
Nämä kaksi luokkaa liittyvät läheisesti toisiinsa.129 artiklassa ei tehdä eroa näiden käsitteiden välillä. Rangaistus määrätään riippumatta siitä, aiheutuuko vahinko maineelle, ihmisarvolle vai kunnialle. Kaikilla näillä luokilla on omat ominaisuutensa. Erityisesti kunnia ymmärretään yleensä henkilön positiiviseksi arvioinniksi, muiden kansalaisten tunnustukseksi hänen moraalisista ja sosiaalisista ominaisuuksistaan. Ihmisarvo liittyy ihmisen tietoisuuteen hänen henkisistä ja moraalisista ominaisuuksistaan, asemastaan yhteiskunnassa.
Sitä pidetään kaikenlaisena tiedonvälityksenäainakin yksi aihe, paitsi uhri itse. Tekon määrittelyn kannalta ei ole väliä kenelle tiedot juuri tulivat. Nämä voivat olla sukulaisia, tuttavia tai tuntemattomia. 129 artiklassa ilmoitetaan, että levitetyissä tiedoissa esiintyy virheellisyyttä. Tämä ominaisuus on pakollinen, jotta teko voidaan luokitella kyseisen normin mukaan. Ei ole väliä kuka on sellaisten tietojen kirjoittaja, jotka eivät vastaa todellisuutta. Se voi olla vastuussa oleva henkilö tai joku muu henkilö, jolta syyllinen kuuli tiedot.
129 artiklaa sovelletaan tapauksissa, joissa tiedotlevittää syyllisyyttä ovat vääriä. Tarkasteltava normi sisältää osoitus tietoisuudesta. Karsinnassa on tärkeää, että tekijä ymmärtää, että hän raportoi tietoja, jotka eivät vastaa todellisuutta. Samanaikaisesti rikos, jonka rangaistus on vahvistettu 129 artiklassa, olisi erotettava kunnianloukkauksesta. Jälkimmäinen on tiedon julkista levittämistä riippumatta siitä, vastaavatko ne todellisuutta. Vallankumousta edeltävinä aikoina kunnianloukkausta pidettiin itsenäisenä tekona. Sitä ei säädetty rikoslainsäädännössä. Tämä oli perusteltua sillä, että sosialistisen yhteiskunnan yksityiselämän pitäisi olla kritiikkiä. Hänen koskemattomuutensa evättiin kategorisesti. Venäjän federaation perustuslaki on muuttanut lähestymistapaa henkilön yksityiselämään. Päälaissa vahvistetaan henkilökohtaisten, perheen salaisuuksien loukkaamattomuus. Lisäksi Art. Venäjän federaation rikoslain 137 §: ssä säädetään vastuusta henkilön yksityiselämän loukkaamisesta. Siten määriteltiin olosuhteet, joissa kunnianloukkaus on rangaistavaa tällä hetkellä.
Kuten aikaisemmin, kunnianloukkausartikkeli koostuu kolmestaosat. Nykyinen versio sisältää kuitenkin hiukan erilaisen sisällön karsintaryhmistä. Epätarkkojen tietojen esittämismuodolla on lakannut olemasta itsenäinen merkitys. Aikaisemmin normi sisälsi ilmoituksen väärien tietojen esiintymisestä painetussa tai muulla tavalla toistetussa teoksessa. Rikoslain nykyisessä versiossa kiinnitetään huomiota väärien tietojen ilmoittamisen julkisuuteen. Se näkyy toisessa osassa. Siinä vahvistetaan rangaistus kunnianloukkauksesta, joka esiintyy julkisessa puheenvuorossa tai näytetyssä työssä sekä tiedotusvälineissä. Kolmas osa sisältää tarkistetun erikoiskokoonpanon. Normin sisältö sisältää viitteen väärän syytöksen tekemisestä vakavan tai erityisen vakavan teon tekemisestä.
Leviämisen uhka ei ole tekoepäluotettavia kunnianloukkaavia tietoja. Samaan aikaan se voi toimia tapana tehdä muita rikoksia. Se voi olla esimerkiksi seksuaalisen kontaktin pakottamista, osallistumista prostituutioon, kiristystä, yllyttämistä itsemurhaan ja niin edelleen.
