Tutkimus tekijöihin liittyvistä seikoistatuotanto, kuuluu eräänlaiseen pyhään talouden teorian lehmiin, joka pitää niitä resursseina, jotka ovat jotenkin mukana tuottavassa toiminnassa. Tuotantotekijöiden käsite sisälsi perinteisesti sellaiset komponentit kuin työvoima, maa ja pääoma. 1900-luvun jälkipuoliskolla lisättiin näihin komponentteihin myös tietoa. Jotkut tutkijat myös erottivat yrittäjätaiton työvoiman käsitteestä erillisenä indikaattorina.
Nykyaikaisessa taloudessa tapahtuvien prosessien analyysi antaa joitain syitä väittää, että tuotantotekijöiden rakenteen huomioon ottaminen vaatii nyt tiettyä lisäystä ja parantamista.
Jos tarkastellaan mitä liittyy tekijöihinTuotannossa nykyaikaisen talouden vallitsevien suuntausten kannalta käy selvästi ilmi, että esimerkiksi markkinoinnista, jonka roolia kasvavan kilpailun edessä tuskin voida yliarvioida, tuli täysin itsenäinen ja tärkeä tekijä.
Tässä nousee esille markkinoiden tarpeiden tyydyttämisen tehtävä, joka rajoittaa hallinnollisten johtamismenetelmien käyttöä ja lisää siten markkinoiden demokratiaa ja ammattitaitoa.
Klassinen kilpailumalli on seuraava:"Laske hintaa, paranna laatua, tarjoaa ostajalle lisäetuja (maksun, toimitusten, ylläpidon jne. Muodossa)." Lisäksi kilpailun toimintojen toteuttaminen ja sen ilmenemismuotojen positiiviset vaikutukset kulutushinnan ja tavaroiden laadun välisen suhteen dynamiikassa johtavat ensinnäkin objektiiviseen tarpeeseen muodostaa kilpailuympäristö. Ja tämä olisi tehtävä paitsi tuottajien, ensinnäkin kuluttajien, toiseksi, ja toiseksi, se yhdistää kilpailun toiminnot ja sen edut suoraan sekä yrityksiin että niiden tuottamiin tuotteisiin. Tässä tapauksessa on aivan tarkoituksenmukaista sisällyttää yrityksen kilpailuedut sosiaalisen tuotannon tekijöihin.
По мере развития технологических, tuotanto- ja johtamisinnovaatiot sekä kansallisen ja kansainvälisen kilpailun globalisaatio, runsaasti tuotantotekijöiden suhteellisten etujen teoriaa, itse tuotantotekijöihin liittyvä ongelma ei enää täytä nykyisiä taloustieteen vaatimuksia. Tällä hetkellä uusi kilpailuedun teoria on saanut tunnustusta. Se tarkoittaa seuraavaa:
1.Yrityksen ja tavaroiden edut eivät enää ole staattisia. Ne muuttuvat innovaatio- ja investointiprosessien vaikutuksesta tekniikan ja tuotantotekniikan, johtamismenetelmien ja organisaatiomuotojen suhteen tavaroiden markkinoimiseksi markkinoilla.
2.Kilpailuun perustuvien markkinaetujen luominen ei ole ainoa mekanismi. Valtiota pidetään tässä tärkeimpänä aiheena kilpailustrategioiden ja yritysetujen muodostumisessa. Markkinamekanismia täydentää tässä suhteessa valtion mekanismi kilpailusuhteiden ja yritysten kilpailukyvyn sääntelemiseksi.
3. Talouden globalisaatio pakottaa yrityksen ottamaan huomioon omien ja teollisten etujensa lisäksi myös kansalliset ja kansainväliset olosuhteet määritellessään etujaan.
Kaikki tämä viittaa siihen, että vastataankysymys kuuluu siihen, mikä liittyy tuotantotekijöihin, voimme tietyllä varmuudella todeta, että kilpailuetuista on tullut täysin konkreettinen ja erillinen tekijä. Niiden luomiseksi valtion on ryhdyttävä toimenpiteisiin kilpailuympäristön luomiseksi ja kilpailun suojelemiseksi, innovoinnin jatkuvan käyttöönoton edistämiseksi, valtion sääntelyn optimoimiseksi ja parantamiseksi ottaen huomioon maailmantalouden kehityssuuntaukset.
Nämä edut voidaan määritellä seuraavasti:yrityksen tehokkuus millä tahansa alalla, mikä antaa ensinnäkin sille parhaat (verrattuna kilpailijoihin) mahdollisuudet houkutella ja pitää kuluttajia, ja toiseksi, voit saada vakaita voittoja ja varmistaa tällä perusteella kiinteän pääoman tuoton.
