Yksityishenkilöiden ja oikeushenkilöiden verotuksen osat

Jokaisella valtiolla on oikeus perustaaveroja ja harjoittaa veropolitiikkaa koko alueellaan. Verot maksetaan valtion hyväksi yksipuolisesti ilmaiseksi, toistaiseksi ja ilman vastaavaa, eli maksettua veron määrää ei koskaan palauteta, veroa ei makseta valtiolle suoritetuista palveluista. Verot kannetaan pakollisesti sen toiminnan varmistamiseksi oikeushenkilöiden ja yksityishenkilöiden kanssa tietyn määrän ajallaan ja ilman epäonnistumista.

Jotta valtio voi kerätä veroja,On välttämätöntä, että lailla on käsitys siitä, kuka maksaa veron, millä ehdoilla velvoitteet syntyivät, niiden suuruus ja maksumenettely. Kaikki nämä tiedot ovat osa verotusta, niiden ominaisuuksia käytetään valtion lainsäädännöllisissä ja lainsäädännöllisissä asiakirjoissa.

Verotuksen elementit on kuvattu Venäjän federaation verolain artikkelissa 17. Niistä erotellaan kolme ryhmää:

1. Verotuksen pakolliset elementit

2.Valinnaiset elementit

3.Lisätarvikkeet

Laki sisältää aina verotuksen pääkohdat:

1. Verotuksen kohde

Verohenkilö (veronmaksaja) ovat yksityishenkilöt ja oikeushenkilöt, asukkaat ja ulkomailla asuvat. Verotuksen kohde voi olla tavarat, palvelut, omaisuus, tulot, yrityksen voitto.

1. Veropohja on laskelman perustanavero. Verokanta koskee veropohjaa. Esimerkki veropohjasta on arvonlisäveroa laskettaessa myytyjen palvelujen määrä, omaisuuden arvo ja kaivostoiminnan raaka-aineiden määrä.
2. Verokausi on ajanjakso, jonka jälkeen vero lasketaan, veropohja ja maksettava määrä määritetään.
3. Verokanta on yhtä suuri, kiinteä, korko, yleinen, korotettu ja alennettu. Tämä on veron määrä veroyksikköä kohden.
4. Verojen maksamismenettely ja määräajat.Kaikkien verojen on mentävä asianmukaiseen valtion talousarvioon. Jos vero vastaanotetaan eri budjetista, veroviranomaisia ​​pidetään viivästyneinä ja ne määräävät sakkoa. Aika ennen määräajan päättymistä, jonka verovelvollinen maksaa veron täysimääräisesti talousarvioon, on erityisen tärkeä. Kaikilla veroilla on erityiset maksuajat, joiden jälkeen peritään sakko.
5. Verojen laskemismenettely vahvistetaansäädökset. Tässä tapauksessa viisi vaihetta erotetaan ehdollisesti: verotettava kohde kirjataan, veropohja, verokanta määritetään, verokannan soveltaminen otetaan huomioon ja vero lasketaan.

Valinnaiset tai valinnaiset tuotteetverotuksella tarkoitetaan etuuksia, vastuuta verorikkomuksista, sakkoja, virheellisesti pidätettyjen verojen palauttamismenettelyä. Laki tarjoaa erioikeuksia tietyille veronmaksajien ryhmille, jotka joko vapauttavat ne kokonaan tai osittain veronmaksamisesta.

Verotuksen lisäelementit ovat valinnaisia, mutta ne ovat läsnä verovelkaa määritettäessä. Näitä ovat:

1. Verokohde voi olla tontti, ajoneuvo, omaisuus,

2. Veroyksikkö on mitta, jolla vero lasketaan. Tuloveron mittayksikkö on esimerkiksi maan rahayksikkö, maavero hehtaaria kohti, kaasuvero tonnilta, litralta.

3. Esimerkki veroasteikosta on liikevaihtovero, työstövero, huonevero.

4. Veronlähde on kohteen tulot. Tämä voi olla palkkaa, voittoa, osinkoa.

Huolimatta siitä, että lajit, määrä ja rakenneverot ovat erilaisia, verotuksen elementit ovat aina yleismaailmallisia. Nämä ovat veron muodostavia osia, jotka määräävät veron muodon, sisällön, kantamisen organisoinnin ja ovat valtion säätämiä.