Pikku vanha mies istuu takan ääressätarinoiden kertominen, absurdia ja uskomattoman mielenkiintoista, erittäin hauskaa ja ”totta” ... Vaikuttaa siltä, että kuluu vähän aikaa, ja lukija itse päättää, että on mahdollista vetää itsensä pois suosta, tarttumalla hiuksiinsa, kääntää suden sisäpuolelle, löytää puolet hevosesta, joka juo tonnia vettä, eikä voi sammua janoasi.
Tuttuja tarinoita, eikö niin?Kaikki ovat kuulleet paronista Munchausenista. Jopa ihmiset, jotka eivät oikeasti tule toimeen tyylikkään kirjallisuuden kanssa elokuvateatterin ansiosta, voivat heti luetella pari fantastisia tarinoita hänestä. Toinen kysymys: "Kuka kirjoitti tarinan" Paron Munchausenin seikkailut? " Valitettavasti kaikki eivät tiedä Rudolf Raspen nimeä. Ja onko hän hahmon todellinen luoja? Kirjallisuuden tutkijat löytävät edelleen voimaa väittää tästä aiheesta. Ensin kuitenkin ensin.
Tulevan kirjoittajan syntymävuosi on 1736. vuosi.Hänen isänsä oli virallinen ja osa-aikainen kaivosmies ja pahamaineinen mineraalien rakastaja. Tämä selitti, miksi Raspe vietti varhaisvuosiaan lähellä kaivoksia. Pian hän sai peruskoulutuksen, jota hän jatkoi Gottingenin yliopistossa. Ensinnäkin hän oli lain miehitetty ja sitten luonnontieteiden vangiksi. Mikään ei siis osoittanut hänen tulevaa harrastustaan - filologiaa, eikä väittänyt, että hän olisi se, joka kirjoitti Paron Munchausenin seikkailut.
По возвращении в родной город он выбирает себе virkailijan toimintaa, ja työskentelee sitten kirjaston sihteerinä. Kustantajana Raspe debytoi vuonna 1764 ja tarjosi maailmalle Leibnizin teoksia, jotka muuten olivat omistettu tulevaisuuden "Adventures" -prototyypille. Samanaikaisesti hän kirjoittaa romaanin “Hermin ja Gunilda”, josta tulee professori ja antiikkikaapin päällikkö. Hän matkustaa Westfalenin alueella etsien muinaisia käsikirjoituksia ja sitten harvinaisia esineitä kokoelmalle (valitettavasti ei omaa). Viimeiseen Raspeen luotettiin ottaen huomioon hänen vahva auktoriteettinsa, kokemuksensa. Ja kuten kävi ilmi, turhaan! Se, joka kirjoitti Paron Munchausenin seikkailut, ei ollut kovin varakas, edes köyhä mies, joka sai hänet tekemään rikoksen ja myymään osan kokoelmasta. Raspe onnistui kuitenkin välttämään rangaistuksen, mutta miten se tapahtui, on vaikea sanoa. He sanovat, että ne, jotka tulivat pidättämään miehen, kuuntelivat ja saivat kiellettyään hänen kertomuksestaan annetusta lahjasta pakenemaan. Tämä ei ole yllättävää, koska he törmäsivät itse Raspeen - siihen, joka kirjoitti Paron Munchausenin seikkailut! Kuinka muuten voi olla?
Tarinoita, ylä- ja alamäkiä, jotka liittyvät tämän julkaisuunsadut ovat itse asiassa yhtä mielenkiintoisia kuin sen päähenkilön seikkailut. Vuonna 1781 ensimmäiset tarinat iloisen ja kaikkivoivan vanhan miehen kanssa löytyvät "Iloisten ihmisten oppaasta". Ei ollut tiedossa, kuka kirjoitti paron Munchausenin seikkailut. Kirjailija piti tarpeellisena pysyä varjossa. Juuri nämä tarinat Raspe ottivat perustan omalle työlleen, jota kertoja yhdisti, ja oli eheys ja täydellisyys (toisin kuin edellisessä versiossa). Tarinoita oli kirjoitettu englanniksi, ja tilanteet, joissa päähenkilö toimi, oli puhtaasti englanninkielistä makua, yhdistettiin merelle. Itse kirja on suunniteltu eräänlaiseksi valheita vastaan suunnattuksi muokkaukseksi.
Затем сказку перевели на немецкий язык (это luonut runoilija Gottfried Burger) lisäämällä ja muuttamalla edellistä tekstiä. Lisäksi muokkaukset olivat niin merkittäviä, että vakavissa akateemisissa lehdissä, jotka ovat kirjoittaneet "Paron Munchausenin seikkailut", on kaksi nimeä - Raspe ja Burger.
Неунывающий барон имел реально существовавшего prototyyppi. Hänen nimensä oli, kuten kirjallisuushahmo - Munchausen. Muuten, ongelma tämän saksalaisen sukunimen siirtämisessä jäi ratkaisematta. Korney Chukovsky esitteli variantin “Munchausen”, mutta nykyaikaisissa julkaisuissa g-kirjain kirjoitettiin sankarin nimessä.
Todellinen paroni, jo kunnioitettavassa iässä,hän rakasti puhua metsästysseikkailuistaan Venäjällä. Kuuntelijat muistuttivat, että sellaisina hetkinä kertojan kasvot elävöittivät, hän itse alkoi elehdyttää, minkä jälkeen tältä totuudelliselta henkilöltä saatiin kuulla uskomattomia tarinoita. He alkoivat saada suosiota ja jopa mennä painamaan. Tietenkin vaadittua anonyymisyyttä havaittiin, mutta paronin tuntevat ihmiset ymmärsivät tarkasti, kuka näiden ihastuttavien tarinoiden prototyyppi oli.
Vuonna 1794 kirjailija yrittää maata Irlannissaminun, kuitenkin, kuolema esti näitä suunnitelmia toteuttamasta. Raspen merkitys kirjallisuuden jatkokehitykselle on suuri. Hahmon keksimisestä, josta on jo tullut klassikko, melkein uudestaan (ottaen huomioon kaikki satujen luomisen yksityiskohdat, jotka mainittiin edellä), Raspe kiinnitti aikalaistensa huomion antiikin germaaniseen runouteen. Hän oli myös yksi ensimmäisistä, joka tunsi Songs of Ossianin olevan väärennös, vaikka hän ei kiistänyt niiden kulttuurista merkitystä.
