Suurten ja venäjän sanakirjassa on runsaasti erilaisiaihmisten ammattien termit ja nimet. Yksi heistä on kirjailija. Tällä sanalla, kuten joillakin muilla käsitteillä, on sovelluksessaan useita merkityksiä. Yritämme puhua heistä tässä materiaalissa. Toivomme, että tiedot ovat hyödyllisiä ja saatavissa.
Ozhegovin, Ušakovin, Efremovan sanakirjojen mukaansanan ensimmäinen (ja pää) merkitys on kirjoittaja. Eli tämä on henkilö, jolle kirjallinen työ on aito ammatti. Lisäksi tämä ei ole kapea, vaan laajempi ja laajempi erikoistuminen. Tässä yhteydessä runoilijaa (Puškin, Yesenin) ja proosaa (Tolstoi, Tšehhov) ja lauluntekijöitä (Vysotsky, Okudzhava) ja jopa julkaisijaa tai kriitikkoa (Belinsky) voidaan kutsua kirjailijaksi.
Tässä kirjoittaja on yleinen käsite,kuvaavat pikemminkin tietyn henkilön ammattitaitoa. Se liittyy kirjallisuuteen ja taiteeseen. Ja millaisella kirjoittajalla, mitä ja milloin hän kirjoitti, ei ole perusarvoja. Muuten, sillä on myös ironinen merkitys, kun tämä sana lausutaan lainausmerkeissä, ja siinä on jonkin verran ironiaa suhteessa ihmiseen, joka pitää itseään "suurena" kirjoittajana, mutta joka on itse asiassa tavallinen grafiomaniakki. Mutta lahjakkuuden suhteen tätä käsitettä käytetään ammattimaisuuden ja kirjallisten teosten merkityksen vahvistamiseksi (ja tunnustamiseksi).
Käsitteen toinen merkitys, jolla on enemmänpuhekieli, - asiantuntija (tai opettaja), kirjallisuuden teorian alan tieteellinen työntekijä. Tämä henkilö voi työskennellä laitoksella, olla professori tai apulaisprofessori, kirjoittaa tieteellisiä teoksia kirjallisuuteen liittyvistä aiheista, tutkia tietyn kirjailijan työtä tai prosessia kokonaisuutena.
Ja vielä yksi merkitys:Kirjailija on koulunkirjallisuuden opettaja. Me kaikki tiedämme, kuinka tärkeätä natiivikirjallisuuden opettaminen lukiossa on. Se kouluttaa nuorimmista kynnistä kärsivässä ihmisessä ylpeyden kotimaisesta maastaan, pienen ja suuren isänmaan tunteen, kehittää kirjallista makua eri suuntiin, pakottaen ihmiset ajattelemaan laajemmin ja opettaa heitä ilmaisemaan ajatuksensa pätevästi.
Kouluopettajan toiminnasta hänenpersoonallisuus ja aiheeseen valmistautuminen riippuvat paljon lapsen kasvatuksesta, ja tämä tosiasia tunnustetaan nykyään useimmissa pedagogisissa järjestelmissä. Eettiset ja psykologiset näkökohdat ovat tärkeitä tässä valmisteltaessa pientä ihmistä aikuisuudelle ja oikealle ymmärrykselle yhteiskunnasta ja henkisyydestä.
