Maailman rahajärjestelmä on eräs organisaation muotoRahatalosuhteet, jotka ovat kehittyneet tässä markkinoiden kehitysvaiheessa. Sen alkuperä liittyy rahan syntymiseen ja sen toiminnan alkamiseen laskentavälineenä kansainvälisessä maksuliikevaihdossa.
Rahajärjestelmän kehitys on tullut melkoluonnollinen ilmiö, jota ilman maailmantalouden kehitys olisi mahdotonta. Sekä kultastandardin käyttöönotto että hylkääminen ovat vastaus ajan vaatimuksiin, samoin kuin vahvistus ihmiskunnan historian ja maailmantalouden syklisestä luonteesta.
Kansainvälisen rahajärjestelmän kehitysvaiheet ja niiden piirteet
1.Kultastandardin (1821-1939) järjestelmä, jonka mukaan mikä tahansa valuutta oli varustettava kullalla. Kunkin maan pankit sitoutuivat varmistamaan rahansa ilmaisen muuntamisen jalometalliksi asiakkaan pyynnöstä. Valuuttajärjestelmä olettaa kiinteät vaihtokurssit, jotka on vahvistettu kullekin yksittäiselle valuutalle. Tällä oli tietysti myönteinen vaikutus maiden välisen kaupan ja kansainvälisten sijoitusten kehitykseen taloudellisen tilanteen vakautumisen vuoksi. Siitä huolimatta tällä rahajärjestelmällä oli useita puutteita, jotka johtivat siihen, että toisen maailmansodan aattona siitä oli luovuttava. Heidän joukossaan ei ole väestön hyvinvoinnin riippuvuus talouden kehityksestä, vaan kullantuotannon lisääntyminen tai vähentyminen, samoin kuin maiden mahdoton kyky harjoittaa itsenäistä rahapolitiikkaa.
2. Bretton Woods -järjestelmä (1944-1976).Tässä valuuttajärjestelmässä oletettiin jo vaihtuvaa valuuttakurssia, joka antoi heille mahdollisuuden reagoida markkinaolosuhteiden muutoksiin. Kaikki valuutat olivat kiinteitä Yhdysvaltain dollareissa, ja Yhdysvaltain hallituksen oli varmistettava, että sen valuutta vaihdettiin kultaan. Tänä aikana perustettiin IMF: n kaltainen vaikutusvaltainen kansainvälinen raha- ja rahoitusjärjestö, jonka päätarkoitus on maiden välisen kaupan kehittäminen sekä niiden välinen yhteistyö rahasuhteiden alalla. Ajan myötä kävi ilmi, että hallitukset eivät ole lainkaan kiinnostuneita säätämään rahayksikkönsä valuuttakursseja, eikä asianmukaista likviditeettitasoa voida enää tarjota. Lisäksi riippuvuus Yhdysvalloista ei myöskään ollut miellyttävä monille maille.
3.Vuonna 1976 päätettiin siirtyä Jamaikan rahajärjestelmään, jonka mukaan minkä tahansa valuutan kurssi määräytyy kysynnän ja tarjonnan lain mukaan. Nykyaikainen rahajärjestelmä edellyttää, että keskuspankki määrittelee valuuttakurssijärjestelmän itsenäisesti, mikä mahdollistaa sen pitkäaikaisen joustavuuden ja lyhyen aikavälin vakauden varmistamisen, mikä vaikuttaa suotuisasti kaupan ja rahoituksen kehitykseen. Jamaikan rahajärjestelmän haittoja ovat: korkea inflaatio, jyrkät valuuttakurssimuutokset ja markkinatilanteen epävakaus. Tässä suhteessa kunkin maan johtajien tulisi kiinnittää paljon enemmän huomiota strategiseen ja operatiiviseen suunnitteluun, koska nyt väestön hyvinvointi riippuu vain heidän yhteistoiminnastaan.
