Markkinatalouden muodostuminen ja kehittäminenmukana useita erilaisia, joskus ristiriitaisia prosesseja, jotka tapahtuvat nykyisen lainsäädännön puitteissa. Kuten käytäntö osoittaa, oikeushenkilöiden konkurssi tapahtuu useista syistä. Yleensä tätä menettelyä säännellään erityisellä maksukyvyttömyyslailla (konkurssi). Alkuperäisessä muodossaan tämän lain tarkoituksena oli varmistaa tehokkaampi pääomansiirto niille toiminta-alueille, jotka kehittyvät dynaamisemmin.
Tätä varten sinun on poistettava yritys markkinoilta,jotka eivät pysty täyttämään velvoitteitaan vaaditussa määrässä. Jotta ne niin sanotusti eivät häiritse vahvempia kumppaneita toimittamasta sopivia tuotteita ja palveluja markkinoille. Heikko hallinta ja epätarkat liiketoimintakäytännöt voivat johtaa minkä tahansa yrityksen valitettavaan tilaan. Minun on sanottava, että tämä ei ole laillinen termi. Oikeushenkilöiden konkurssi mekanismina sisältyy hyvin erityisiin olosuhteisiin. Jos yritys on tuskin toimeentulossa, se ei ole syy käynnistää sitä.
Kuitenkin siinä tapauksessa, että aikanayritys ei voi tietyn ajanjakson aikana täyttää velvoitteitaan, yksi asianomaisista osapuolista voi vaatia sen selvitystilaa. Valtio voi olla sellainen henkilö. Tämä on mahdollista, kun veroja ja pakollisia maksuja valtion varoihin ei suoriteta vähintään kolme kuukautta. Esimerkiksi eläkerahasto voi käynnistää tämän prosessin. Oikeushenkilöiden konkurssi on mahdollista vain välimiesoikeuden päätöksellä. Vastaava hakemus on lähetettävä tälle tuomioistuimelle.
Usein tapahtuu, että yritys ei pystyselvittää raaka-aineiden ja komponenttien toimittajien kanssa. Tässä tapauksessa mekanismi konkurssin tai konkurssimenettelyn aloittamiseksi näyttää samanlaiselta. Asianomainen henkilö kääntyy välitystuomioistuimen puoleen, joka voi tehdä asianmukaisen päätöksen. Ja tämä päätös ei välttämättä ole lainkaan se, mitä kantaja haluaisi saada. Kun tuomioistuin on käsitellyt hakemuksen, yrityksessä otetaan käyttöön seurantamenettely. Tuomioistuin nimittää yrityksen tilanteen tarkkailijan.
Käytäntö osoittaa, että hyvin usein yrityksettällaisessa tilassa hänellä on velkoja, jotka voidaan vielä maksaa. Mutta jos tilanne ei parane edes ulkopuolisen tarkkailun avulla, saman tuomioistuimen päätöksellä nimetään selvittäjä. Hänen tehtäviinsä kuuluu velkojien vaatimusten täyttäminen. Hän järjestää yhtiön omaisuuden arvioinnin ja myynnin, jotta kaikki velkojat maksetaan takaisin saaduista varoista. Tällainen velkojen selvittäminen ei tietenkään mahdollista täyttää velkojien vaatimuksia kokonaan.
Tosiasia on, että kaikki omaisuudet, jotka voivat ollamyydä, ja tilin saldot eivät koskaan riitä kattamaan kaikkia yrityksen velvoitteita. Laadullisesti sama tilanne tapahtuu, kun yksityinen yrittäjä, jolla on velkoja, selvitetään. On olemassa monia konkreettisia esimerkkejä. Yrittäjä ottaa suuren lainan ja ostaa muodikkaita hattuja tällä rahalla. Lyhyeksi ajaksi muodit muuttuvat ja kuluttajat lopettavat näiden vaatteiden ostamisen. Siinä se, ei ole enää mahdollista myydä tällaista tuotetta edes ostohintaan.
On hyvä, jos selvittäjä onnistuuauttaa heitä 10% kustannuksista. Tämä tarkoittaa sitä, että velkojat saavat suunnilleen saman osan saatavistaan. Siksi oikeushenkilöiden tai yksittäisten yrittäjien konkurssi ei aina anna velkojille mahdollisuutta saada takaisin varojaan. Tästä seuraa, että lainoja tulisi myöntää huolellisemmin ja ottaen huomioon lainanottajan yrityksen vakavaraisuus.