Ihmisen muodostumisen historian alkuyhteiskuntaa leimaa se kaukainen aika, jolloin primitiivisen ihmisen työn ensimmäiset välineet alkoivat ilmestyä. Keräilyyn osallistuneet esivanhempamme (Australopithecus) eivät käyttäneet mitään esineitä, joko käsittelemättömiä tai käsiteltyjä.
Monien tutkijoiden mukaan antropoidiset apinat(ihmisen esi-isät), jotka muuttivat puista maahan, selviytymis- ja olemassaolotaisteluprosessissa käyttivät tikkuja ja kiviä, jotka luonto oli ”käsitellyt” heidän suojelemiseksi petoeläimiltä. Myöhemmin löydettyjä tuotteita käytettiin ruoan uuttamiseen. Samanaikaisesti niitä käytettiin vain tarpeen mukaan, ja käytön jälkeen ne heitettiin pois. Mutta biologisen kehityksen ja jatkuvan kokemuksen kertymisen myötä humanoidiset apinat vakuuttivat yhä enemmän siitä, että aina välttämättömiä työkaluja ei löydy helposti. Tämä puolestaan johti ajatukseen, että esi-isien tarvitsemia esineitä tulisi jotenkin säilyttää. Lisäksi oli tarpeen käyttää helpompia esineitä. Seurauksena primitiivisten ihmisten työvälineistä tuli väliaikaisten sijasta pysyviä. Sen lisäksi esi-isät alkoivat vähitellen kerätä ja tallentaa löydettyjä esineitä.
Tietyssä tilanteessa se ei aina ollut mahdollistaetsi esineitä, jotka olisivat sopivia murtamaan esimerkiksi mutteri tai iskemään tehokas isku viholliselle tai kaivaa juuria tai mukulaa maahan. Vähitellen humanoidiset apinat alkavat ymmärtää tarpeen antaa välineille tarvittava muoto. Joten alkoi ilmestyä käsiteltyjä tuotteita. On sanottava, että primitiivisten ihmisten työstetyillä välineillä oli vain vähän eroa luonnossa löydetystä käsittelemättömästä.
Ajan myötä kokemus alkoi kerääntyä,muinaiset esi-isät alkoivat tehdä kädessä pidettävää pientä hakkuria. Pitkästä aikaa tämä esine oli primitiivisten ihmisten yleinen työväline ja sitä käytettiin monenlaisissa toiminnoissa. Puuesineiden joukossa yleistyi kaivupuikko, jolla oli terävä pää. Sen avulla muinaiset ihmiset kaivivat maasta toukkia, juuria, mukuloita. Hieman myöhemmin klubi ja klubi ilmestyivät. Ensimmäistä käytettiin pitkään iskuaseena ja toista heittoaseena.
Yksinkertaiset esineet olivat kokonaisvaltaisia.Ne valmistettiin yhdestä kivestä tai puusta. Myöhemmin komposiittituotteet alkoivat ilmestyä. Joten keihään päässä he alkoivat kiinnittää piikiveä ja sitten luun kärkeä käyttämällä nahkahihnaa kiinnittimenä. Hakkuriin kiinnitettiin puukahvat. Tällaisista työkaluista tuli kuokka, vasara, kirves.
