Kielitiedettä kiinnostavia ongelmia ovattärkeä paikka on monikielisen aktiivisen puhetoiminnan, nimeltään "käännös", kielellisten piirteiden tutkimus. Käännösteoria kuuluu usein kielitieteilijöiden huomioon.
Kääntämisen merkitystä on vaikea yliarvioida, mikäalkaessaan se alkoi suorittaa tärkeän sosiaalisen tehtävän, luomalla olosuhteet kieltenväliseen viestintään ihmisten välillä. Se syntyi muinaisina aikoina, jolloin sivilisaation historiassa muodostettiin eri kieliä puhuvien ihmisten yhdistyksiä. Heti oli ihmisiä, jotka omistavat kaksi heistä ja auttoivat kommunikoimaan muiden näiden yhdistysten ihmisten kanssa. Sellaisena yleistä käännösteoriaa ei vielä ollut, mutta jokaisella alan asiantuntijalla oli oma lähestymistapansa.
Ihmiskunnan keksiessä kirjoittamista, virallisten, uskonnollisten ja yritystekstien kääntämisen asiantuntijat liittyivät tulkkien ryhmään.
Käännökset antoivat ihmisille mahdollisuudenliittyä muiden kansakuntien kulttuuriperintöön. Kansallinen kirjallisuus, tiede ja kulttuuri ovat saaneet runsaasti mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja keskinäiseen rikastukseen. Vieraiden kielten tuntemus mahdollistaa kirjoitusten lukemisen. Kaikki eivät kuitenkaan osaa hallita edes yhtä vieraita kieliä.
Ensimmäisen käännösteorian loimme itsekääntäjät, jotka yrittivät tehdä yhteenvedon omasta kokemuksestaan ja usein työpajassa olevista kollegoistaan. Aikakauden merkittävimmät kääntäjät kertoivat tietysti maailmalle strategiastaan, vaikka niiden käsitteelliset laskelmat eivät usein vastanneet nykyaikaisia tieteellisiä periaatteita, joten he eivät pystyneet muodostamaan johdonmukaista abstraktia käsitettä. Mutta käännösteoria säilyttää silti kiinnostuksen heidän esittämiinsä huomioihin.
Takaisin antiikissa kääntäjien välilläKeskusteltiin käännöksen vastaavuudesta alkuperäiseen. Tehdessään ensimmäisiä käännöksiä pyhistä kirjoista, mukaan lukien Raamattu, useimmat asiantuntijat pyrkivät kirjaimellisesti kopioimaan alkuperäiskappaleet, mikä teki käännöksen epäselväksi ja joskus täysin käsittämättömäksi. Siksi joidenkin kääntäjien yritykset perustella käännetyn tekstin teoreettisesti suurempi vapaus alkuperäisestä, tarve kääntää ei kirjaimellisesti, mutta merkitys, joskus vain vieraan tekstin vaikutelma tai viehätys, näyttävät täysin kohtuulliselta.
Jo heidän varhaiset lausuntonsa kääntäjän tavoitteista puhuvat keskustelujen alkamisesta, jotka nykyään ovat huolissaan käännösten teoriasta ja käytännöstä.
Kaksi käännöstyyppiä, vuorottelevat, korvaavat ainatoisiaan kulttuurisen kehityksen prosessissa. Yksi asiantuntijaryhmä uskoo, että käännöksen on vastattava äidinkielenään vastaavien ominaispiirteitä ja tapoja, kun taas toinen ryhmä puoltaa alkuperäisen kielellisen järjestelmän säilyttämistä, mukauttaen jopa äidinkielen pakollisesti siihen. Ensimmäisessä tapauksessa käännöstä kutsutaan ilmaiseksi, toisessa - kirjaimelliseksi.
Aivan kuten suullisen viestinnän aikana, puhuvien ja kuuntelevien tekstit katsotaan vastaaviksi, joten käännettyä tekstiä pidetään vastaavana käännettyä.
Kirjallinen käännös, teoria ja käytäntöjoka eroaa tieteellisten tai teknisten tekstien käännöksestä, sillä on omat erityispiirteensä. Kaunokirjallisuuden kielen tehtävä on sen emotionaalinen vaikutus lukijaan.
Tutustu kaikkiin ulkomaisiin kirjallisuuksiinMaailman lukijat ovat velkaa kirjallisen käännöksen, joka on yksi monimutkaisimmista, ja joka vaatii kääntäjää kekseliäisyydestä, tottelemaan tekstiä, kaikkien aistien tarkkuutta, luovaa ilmaisua, joka ei peitä tekijän omaperäisyyttä.
