Hankkeen ensimmäisistä piirteistä keskusteltiin heinäkuussa 1945.vuotta Pariisin konferenssissa. Alun perin Marshall-suunnitelma sisälsi Itä-Euroopan valtioiden osallistumisen. Loppujen lopuksi sodan suurin tuho tapahtui juuri Euroopan itäosissa. Verrattuna Varsovaan, Prahaan ja Krakovaan, Bryssel ja Pariisi näyttivät olevan sodan koskemattomia hiljaisia paikkoja. Euroopan itäiset reunat olivat kuitenkin jo riippuvaisia Neuvostoliiton hallituksesta. Neuvostoliiton johtajat pelkäsivät kuitenkin, että tällainen apu lisää USA: n vaikutusvaltaa näissä maissa ja heikentää sosiaalisten puolueiden suosiota niissä. Itse asiassa näistä syistä kaikki sosialistisen leirin valtiot ottivat ylpeän kannan ja kieltäytyivät auttamasta. On mielenkiintoista huomata, että Marshall-suunnitelmaa ei voitu ulottaa koskemaan itse unionia, koska NLKP: n keskuskomitea (B.) kiisti budjettialijäämän ja merkittävien ongelmien olemassaolon. Mahdollisen vastustajan apu hylättiin, kun hän oli valinnut shokkityön. On mielenkiintoista, että Neuvostoliiton elpyminen ei todellakaan antanut vauhtia eurooppalaiselle, vaikka se louhitaankin kovan työn kustannuksella.
Marshallin suunnitelma ulottuu lopulta18 maata Britanniassa, Skandinavian saarilla, Länsi-, Etelä- ja Keski-Euroopassa. Tästä talousohjelmasta on tullut yksi menestyneimmistä (laatuaan) koko ihmiskunnan historiassa. Marshall-suunnitelma antoi erittäin lyhyessä ajassa mahdollisuuden palauttaa Euroopan valtioiden tuhotut taloudet tekemällä näistä maista vauraita ja vaikutusvaltaisia toimijoita globaalilla geopoliittisella areenalla. Kaikkien näiden etujen osalta on myös huomattava, että ohjelman onnistuminen ennalta määräsi Yhdysvaltojen määräävän aseman länsimaissa. Esimerkiksi elävä esimerkki tästä tosiasiasta oli valtion pysyvä johto useita vuosia myöhemmin perustetussa sotilaspoliittisessa ryhmässä. Tästä ryhmästä on tullut Nato.