Jokainen menestyvä organisaatio riippumatta siitä kuinka korkeahänellä ei ollut tekniikkaa riippumatta siitä, kuinka kalliit hänen laitteet olivat, ja se oli vahva ensisijaisesti työntekijöilleen. Henkilöstön koulutuksen oikea johtaminen on avain menestymiselle ja menestyvälle kehitykselle liiketoiminnassa. Mitä henkilöstöjohtajan tulee ottaa huomioon ja millä tavoin työn tuottavuuteen voidaan parantaa?
Ensinnäkin henkilöstön koulutusjohtamisen tulisiluottaa sekä ihmisten että itse yrityksen todellisiin tarpeisiin ja kykyihin. Valitettavasti viime aikoina henkilöstön koulutuksen johtaminen on usein perustunut "jäännöllisyyden" periaatteeseen. Esimerkiksi, sinun on käytettävä nopeasti näihin tarkoituksiin varattua budjettia, sinun on perusteltava kustannukset, tuettava jotakin organisaatiota tai sponsoreita. Samalla he eivät opeta niitä, jotka eivät ole mitä he tarvitsevat. Esimerkiksi kaikenlaiset psykologiset koulutukset voivat tietysti toisaalta tuoda jonkin verran hyötyä - esimerkiksi opettaa työntekijöille varmuutta tai kykyä käyttää aikaa tehokkaasti. Mutta jos tehtävät eivät samaan aikaan muutu, jos päivittäinen rutiini ja tavoitteet asetetaan joka tapauksessa "ylhäältä", psykologiset koulutukset nähdään vain viihteenä, keinona paeta työtä. Henkilöstön vieraiden kielten koulutuksen johtaminen näyttää samanlaiselta.
Toiseksi psykologinenkomponentti. Tehokas henkilöstöjohtaminen perustuu taitavaan motivaatioon. Etäopiskelu, jatkokurssit ja työharjoittelu eivät saisi olla etuoikeus eikä määräys. Työntekijöiden tulisi nähdä uusien tietojen ja taitojen hankkimisen tarkoituksenmukaisuus. Esimerkiksi, on hyvä käyttää taloudellisia kannustimia: palkankorotukset voivat riippua työntekijän koulutustasosta. Henkilöstön koulutusta tulisi johtaa ilman painostusta ja ilman rangaistus- tai sakkojärjestelmää.
Nykyään yhä enemmän nuoriapettynyt muodolliseen korkea-asteen koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen uskoen, että "kuoret" eivät anna heille todellista tietoa tai todellisia etuja työmarkkinoilla. Ja he ovat usein oikeassa. Yliopistokoulutus on menettämässä nopeasti arvovaltaansa paitsi laadun heikkenemisen lisäksi myös siitä syystä, että se ei tarjoa ajan vaatimusten mukaista koulutusta. Siksi työnantajan käsissä erilaisten ammatillisen kehityksen menetelmien pätevä käyttö voi olla menestyvä menetelmä työntekijöiden uskollisuuden lisäämiseksi. Henkilöstökoulutusta tulisi mieluiten johtaa yksilöllisesti. Jos ihmiset eivät tunne, että niitä tarvitaan ja tarvitaan tietylle organisaatiolle, henkilöstön vaihtuvuus on suuri. Siksi käytetty raha menee hukkaan. Toisaalta, jos henkilöstön koulutuksen johtaminen toteutetaan osaavasti ja yksilöllisen lähestymistavan mukaisesti, uskollisuus ja uskollisuus organisaatiolle kasvaa. Työntekijät tuntevat olevansa todella hoidettuja ja voivat työskennellä enemmän omistautuneena.
