Varhaislapsuus onLapsi on tärkeä ja vastuullinen ajanjakso monien neoplasmien takia, jotka syntyvät silmien laajentuessa ja muodostavat perustan pienen ihmisen maailmankatsomukselle. Taitojen ja kykyjen kehityksen aallonmuotoinen luonne jatkuu, mutta muodostuneet taidot ovat jo melko vakaita vauvan mielessä. Jakso 3–4 vuotta on herkin toiminnan alkamiselle ja vakiinnuttamiselle maailman, luonnon, uteliaisuuden, oppimisen ja rikastumisen tuntemuksen suhteen sisäiseen maailmaan. Aikuisen tehtävä tässä vaiheessa on aktiivisesti osallistua lapsen kognitiivisen kiinnostuksen kehittämiseen.
Poika oppii jokaisen ympäröivän todellisuudenhänelle helposti tavoitettavissa olevilla tavoilla: käytetään taloustavaroita, joista kaikki toimivat lapsen leluina. Kolmen vuoden ikäisenä esiopetajalla on suunnattu kiinnostus ympäröivään luonnon maailmaan, osallistuminen ympäröivien muutosten kausittaisiin havaintoihin. Luonnollisen maailman ymmärtämisen ja luonnonvarojen kunnioittamisen perustan muodostamisen organisoitu prosessi asetetaan esiopetuksen oppilaitoksissa ympäristötapahtumien kaltaisissa tapahtumissa. Toisessa nuorimmassa ryhmässä koulutuskentän ”Kognitiivinen kehitys” toteuttamisprosessissa alkaa lasten aktiivinen osallistuminen luonnon tuntemiseen. Perusopetuksen alaikäisen lapsen perusta on leikkiminen. Poika alkaa aktiivisesti esitellä pelitoimia, ne voivat olla melko kaoottisia ja lyhytaikaisia, mutta samalla he ovat tärkeä osa lapsen älyllistä ja fyysistä kehitystä. Esikoululaisten ekologia on alue, jolla lapset täyttävät optimaalisesti tarpeensa yhdistää leikki ja oppimistehtävät.
2 nuoremmassa ryhmässä taito on kiinteä lapsillaolla vuorovaikutuksessa hiekan ja veden kanssa, jonka alku oli laskettu pienten lasten ryhmiin. Hiekkaa vedellä käytettiin pääsääntöisesti hiekkahoidon osana sopeutumisprosessin kulun parantamiseksi. Pienen ihmisen kasvaessa hänen kiinnostuksensa luonnonvarojen käyttöön kasvaa, ja aikuisten tehtävänä on tässä vaiheessa ylläpitää kiinnostusta ja käyttää sitä kognitiivisen motivaation kehittämiseen. Koulutusmuodot auttavat monipuolistamaan ja parantamaan koulutusvaikutusten laatua. Lasten ekologia on juuri alue, jolla on mahdollista käyttää kokemuksia tehokkaaseen oppimiseen. Ne voidaan suunnitella ja toteuttaa veden ja sen olosuhteiden, ilman, maaperän, kasvien kanssa. Ennen kokeilun aloittamista opettaja laatii yhteenvedon oppitunnista kokeellisen toiminnan elementeillä.
Koulutustilaisuuden suunnittelulapset, jokaisen opettajan on ymmärrettävä selvästi, mitkä tehtävät mistä koulutuskentästä tehdään oppitunnin aikana. Kun otetaan huomioon liittovaltion koulutusstandardin vaatimukset, ei pidä unohtaa myös mahdollisuutta integroida koulutusalat ja maksimoida aineiden kehittämisympäristön resurssien käyttö. Ympäristötunti esiopetuksessa tapahtuu systemaattisesti vuodenajasta ja sääolosuhteista riippumatta.
Lasten aktiviteetit ympäristötunneissaSen tarkoituksena on ideoiden laatiminen veden, hiekan jne. Ominaisuuksista. Tärkeä alue on myös käsityksen muodostuminen siitä, että vettä ja ilmaa tarvitaan kasvien kasvuun ja kehitykseen. Kokeiden suorittamisen lisäksi suunnitellaan ympäristötunti 2. nuorimmassa ryhmässä ottaen huomioon seuraavien alueiden toteuttaminen: kasvien ja eläinten ideoiden laajentaminen, luonnon kausiluonteiset ilmiöt, tietyllä alueella kasvavat kasvit, villieläinten ja sammakkoeläinten maailman, hyönteisten maailman esittely luonnon käyttäytymisen perussäännöt.
Yksinkertaisen tutkimuksen tekeminen lasten kanssavarmistaa muun muassa kokeilun, musiikin ja tiedon (maailmankuvan muodostuminen) integroitumisen. Oppitunnin yhteenveto on koottu ottaen huomioon ennakolta valmistelutyöt, jotka tehdään keskustelua vedestä ja ilmasta, ottaen huomioon kuvat. Lyhyt kuvaus esitetään etukäteen ja koostuu yleensä vaiheittaisista vaiheista asetettujen integroitujen tehtävien toteuttamiseksi.
Esiintymisen jälkeen opettajatulisi määrittää oppitunnissa kehitettävän sanastotyön määrä. Laadittu suunnitelma sisältää yleensä useita kohtia. Ympäristötunnin ääriviivat teemasta ”Ilma ja vesi ovat parhaita ystäviämme” voivat koostua useasta kohdasta:
Yleensä tällainen ammatti ekologiassa 2nuoremmalla ryhmällä on selkeä käytännön suuntautuminen yhdessä pelaamisen kanssa, mikä tekee tällaisista luokista varsin tuottavia ja tuottavia.
Kokeellisen työn lisäksi riittääOn myös hyödyllistä käydä esiopetuksen alaisten lasten ympäristökasvatusta suoraan luonnossa. Ekologialuokkien aiheet maksimoivat tuottavuuden luonnollisissa olosuhteissa. Opettajan toteuttamien ohjelmatehtävien tarkoituksena on luoda ymmärrys siitä, kuinka aikuiset voivat auttaa luontoa, harjoittaa kykyä nähdä maailman kauneus ja puolustuskyvyttömyys. Lapset oppivat kokemaan iloa, yllätyksiä tapaamisessa luonnon kanssa, empatiaa huolimattomalla käsittelyllä, halua tehdä yhteisiä toimia opettajan kanssa eläinten ja kasvien hoitamiseksi. Esikoululaisten perustiedon muodostumisen lisäksi esikoululaisten ekologia suorittaa myös eettisen tehtävän - empatian, vastuuntunnon ja kollektivismin tunteen kasvattaminen ja kehittäminen.
Esikoululapsen voimassaLisääntyvä kiinnostus ulkomaailmaan alkaa aktiivisesti seurata säämuutoksia ja kiinnostaa niitä. Aikuisten tehtävänä on saada vauva ymmärtämään vuodenaikojen muutokset ja heidän suhteensa vuodenaikoihin. Vuodenaikojen muutos heijastuu tarkoituksenmukaisesti havainnoissa, luonnon perehdyttämiskursseissa ja opetustoiminnassa lasten ekologian suuntaan. Ympäristökasvatuksen elementit toteutetaan viihteissä, retkissä. Yleisin tapa esitellä lapsia luonnon kausiluonteisista ilmiöistä on edelleen pelejä, koska he ovat rakenteellisesti viihdekeskeisiä.
Kausivaihteluihin tutustuminen seuraaharkitse ekologisen oppitunnin suunnittelua 2. junioriryhmässä. Lasten mielenkiinnon ja mielikuvituksen lisäämiseksi on suositeltavaa järjestää tällaisia tunteja pelien muodossa tai viihteen kanssa. Tällaisten tapahtumien ennakkoedellytys on yllätyshetkien käyttö, musiikillinen säestys ja lisähahmojen tuominen esiin. Toisen nuorimman ryhmän lapset reagoivat emotionaalisesti ja positiivisesti tällaisiin vieraisiin, on tärkeää valita oikeat merkit vuodenajan perusteella. Esimerkiksi on suunniteltu ekologiatunti “Kevät” ottaen huomioon sellaiset hahmot, jotka osoittavat kausivaihtelut elämässään:
- pupu harmaassa turkissa, joka pukeuttaa hänet kevään tuloon;
- lämpimistä reunoista saapuva nielu;
- horros, herännyt lepotilasta jne.
Esikouluikäisten lasten ekologisen kulttuurin muodostuminen on monipuolinen ja varsin mielenkiintoinen prosessi, jolla on myös eettinen ja moraalinen osa.