Emanuel Kant - suuri saksalainen filosofi 18-19vuosisatojen ajan, saksalaisen klassisen filosofian perustaja. Ilman Kantin opetuksia olisi mahdotonta kehittää kaikkia maailmanfilosofioita 1700-luvulta lähtien nykypäivään.
Kantin maailmankuvan keskeiset säännökset on esitetty kahdessa hänen perusteoriassaan: epistemologia (tietoteoria) ja etiikka (moraaliteoria).
Tietoteoria - perussäännökset
Pääteos, johon Kantin filosofian perusta keskittyy, on puhtaan järjen kritiikki.
Työn tarkoituksena on analysoida teoreettista käsitettä, jota myöhemmin kutsutaan subjektiiviseksi dialektikaksi. Siinä filosofi tutkii järjen ilmiötä.
Kantin tietoteoria sanoo, että ihminentoimintaa perusmuodossaan edustaa kognitio. Tämä perustavanlaatuinen ilmiö liittyy yksilön kykyyn samastua koko ihmiskuntaan. Tunnistuksessa henkilö saa olemassaolonsa voiman, jolla on rajattomat mahdollisuudet.
Muodostuva persoonallisuus omaksuu ihmiskokemuksen ja liittyy siksi myös kognitioon.
Kant esittelee tiedon kohteen ja käsitteen käsitteet.He aloittavat dialektisen opposition, joka on kognition ristiriita. Lähde ja johtava periaate tässä dialektisessa parissa ovat nimenomaan kognition aihe. Hän tuo esineen alistussuhteeseen ja pystyy kääntämään kohteen energian olemuksen suoraan omaksi.
Mikä rakenne tunnetulla on?
Vastaamalla tähän kysymykseen Kantin tietoteoria erottaa kaksi tasoa: psykologisen ja ennalta kokenut.
Tärkeimmät kognitiokysymykset:
- mitkä ovat sen vaiheet tai vaiheet
- mitkä ovat sen kriteerit.
Kant erottaa kolme kognitiota:
Käytännön muutostoimintasyy on tiedon kriteeri. Homo sapiens luo uusia ihanteellisia esineitä, käsitteitä ja ideoita. Ideat, jotka kehittävät ja johtavat koko ihmiskuntaa, esimerkiksi Jumalan ajatus, erotetaan erityisellä kriteerillä.
Tunnistaminen on mahdotonta ideoiden ulkopuolella; sitä ei yksinkertaisesti ole olemassa siellä.
Siksi Kantin tietoteoria ensimmäistä kertaa maailmanfilosofiassa herättää kysymyksen siitä, mitkä ovat tiedon rajat.
Epistemologian rajoista huolimattatodellisuus, Kantin mukaan, voidaan tunnistaa järjen täydellisyydessä. Tämä pätee esineisiin, jotka ihminen on itse luonut, ts. ideoiden maailmalle. Pohjimmiltaan suurimmat ideat personoivat ihmiskunnan mieltä, ne ovat uskon ydin, lähde ja perusta (esimerkiksi ajatus Jumalasta).
Kantin tällaisten esineiden tietoteoria esitteleekäsite "asiat meille", vastakohtana "asioille itsessään". Jälkimmäiset kuuluvat ideoiden toisella puolella olevaan maailmaan. Se on ihmisen vastakohta, se on tuntemattoman ruumiillistuma. Kant väittää, että "asia itsessään" ja "meille tarkoitettu asia" välillä ei ole eikä voi olla mitään siirtymää. Ne ovat alun perin ja ikuisesti erillään toisistaan.
Moraaliteoria - perusteet
Vanhin filosofinen ala - etiikka - tutkii moraalia ja moraalia. Voidaan väittää, että Kantin eettinen opetus nykyajan filosofiassa edustaa kriittisen etiikan huippua.
Kuten tiedätte, teoreettinen filosofia on kiireinen ratkaisemaan kysymyksiä totuuden ja tieteellisen tiedon olemassaolosta.
Puolestaan käytännön filosofia, johon Kantin etiikkaoppi pitäisi liittää, tarkastelee moraalilain ja todellisen vapauden välisen suhteen ongelmaa.
Kantin työ "Tuomituskyvyn kritiikki" on omistettu tämän ongelman selvittämiselle.
Kantin teoria puhuu yhtenäisyydestäkriittinen filosofinen oppi ja eettinen filosofia. Tämä ykseys paljastuu ihmisen perustavanlaatuisen aseman vuoksi maailmankaikkeudessa. Juuri tämä kanta samoin kuin ihmisen käyttäytyminen, joka kykenee työntämään tiedon, olemuksen, rajat, ovat yhtenäisiä.
Moraalia ei pitäisi nähdä välineenä tulosten saavuttamiseksi. Siinä aihe itse tajuaa tiettyjen toimien välttämättömyyden ja pakottaa itsensä näihin toimiin.
Moraali on itsenäinen, Kant sanoo. Ihmiset, jotka väittävät vapautta, ovat oman moraalinsa luojia. He luovat itselleen moraalisen toiminnan lait.
Inhimillinen käyttäytyminen mitataan asenteestavälttämätöntä: moraalilakia on kunnioitettava. Tämä on Kantin etiikan pääjulkaisu. Ainoastaan persoonallisuuden ilmiö voi olla kunnioituksen ilmaus, koska tällainen kunnioitus on a priori tunne. Sen ymmärtäessä henkilö on identtisesti tietoinen lain kaltaisesta velvollisuudesta ja toimii välttämättömän universaalin luonteeltaan.
Moraali on merkittävästi erilainenuskonnolliselta. Kant tunnistaa, että Jumalan ansiosta onnellisuus ja velvollisuus yhtyvät (ei tässä maailmassa), Kant korostaa kuitenkin, että moraalitaju ei ole millään tavalla yhteydessä uskoon, sen pääpiirre on autonomia ja se syntyy itsestään.
Moraaliset ilmiöt osoittavat ihmisen absoluuttisen sisäisen itsearvon. Kognitiivinen asenne ei pidä heitä rajojensa sisällä. Teoreettinen mieli on heissä epäpätevä.
Kantin tietoteoria ja etiikka ovat maailmanfilosofian suurimpia saavutuksia. Seuraavien vuosisatojen koko kulttuurihistoria perustuu jotenkin Kantian perustuksiin.
